sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Perjantaiparlamentti: Burgundi


Perjantaiparlamentin syksy aloitettiin perinteikkäällä Burgundilla. Aistinvaraiset vaihtoehdot olivat Alkon valikoimasta, josta löytyy kelpo yksilöitä mutta sen repertuaarin monipuolisuudella ja laaja-alaisuudella ei voi valitettavasti kyseisen klassisen alueen suhteen tällä hetkellä ylpeillä. Tähän Viiniministeri vaatii pikaisesti konkreettista kehitysaskelta.



Istunnon burgundilaiset vieri vieren.


Klassisuuden keskellä


Ranskan Burgundi jo olemassaolollaan herättää aina kunnioitusta viinimaailmassa. Siihen löytyy varmasti syynsä. Pitkän historian lisäksi sen viineissä erottuu edukseen mm. sensitiivisyys, selkeys sekä parhaimmillaan viiniensä varsin pitkäikäinen kellarointi. Ne ovat usein haastavia maistajilleen mutta kärsivällisyys usein palkitaan.

On mielenkiintoista pohtia miten sinänsä tiiviille Côte d'Orin alueelle ja yhtälailla pohjoiselle Chablis- tai eteläiselle Mâconnais -alueelle ovat kokonaisuudessaan pesiytyneet kaksi keskeistä rypälettä Chardonnay ja Pinot Noir.  Nämä hallitsevat lähes yksinomaan maakunnan rypälevalikoimaa  luoden rypäleillään referenssit koko viinimaailmaan. valkoisen Aligoten ja punaisen Gamayn luodessa pienet otoksensa.

Myönnettäköön että Burgundin alueiden, ala-alueiden ja niiden palstojen ulkoaoppiminen vaatii usein vuosikausien vihkiytymisen aiheeseen. Esimerkiksi Côte d'Orin alueen 31 Grand Cru palstaa ja 635 Premier Cru palstaa voivat viedä Viiniministeriltäkin hetkisen aikaa.

Palstoista huolimatta Burgundin viinivalmistuksessa on oltava joitakin tarkoin varjeltuja salaisuuksia, koska muuten on vaikea ymmärtää sitä,  kuinka eräät arvostetuimmista tuottajista saavat huonoina vuosinakin normaalitason palstoilta laatua aikaiseksi. Vastaavasti on tuottajia, joiden lopputulos ei Grand Cru -viineissäkään aina vakuuta vaikka vuosikertakin voi olla normaali. Tuottajia joiden viinejä olen toistuvasti saanut todistaa huikeiksi lajissaan ovat olleet mm. Domaine Armand Rousseau, Domaine Dennis Mortet ja Domaine des Comtes Lafon.



Ongelman ytimessä


On mielenkiintoista pohtia miten kotimaan markkinoille Burgundin viinit ovat pesiytyneet varsin rajatusti. Syitä voi luetella loputtomiin: Kulttiviinit ovat kalliita. Ei löydy ostovoimaa. Viinit vaativat yleisesti kypsytystä -> Eivät avaudu nuorena. Edellyttävät riskisijoitusta kuluttajalta. Ovat tiukkoja sellaisenaan. Ja niin edelleen. Syitä vai tekosyitä?

Tätä syytä on silti vaikea ymmärtää kun vertaa valikoimia muissa pohjoismaissa puhumattakaan Aasian markkinoista. Alkon valikoimassa on 22 punaviiniä ja 37 valkoviiniä. Näistä yhteensä 43 on perusvalikoiman viinejä. Vastaava luku esimerkiksi naapurimaan Systembolagetissa on tällä hetkellä 365 eli määrä on noin 8,5 kertainen. Näistä punaviinejä 209 ja valkoviinejä 139 mutta onpahan vielä 14 kuohuvaa sekä yksi rosee. Pelkästään Burgundin alueelta. Kun tähän summaan lisätään vielä ruotsalaisten tilausvalikoiman osuus suhteessa Suomen kokonaismäärään, on suhdeluku jo yli 12-kertainen.


Analyysin paikka

Punaisten vuoro 


Pikainen analyysi


Testasimme Perjantaiparlamentin Burgundi-illassa kolme valkoviiniä ja neljä punaviiniä. Alkusokkona oli eteläisemmän Beaujolaisin alueen Gamay-rypäleestä valmistettu punainen. Valkoviinit edustivat sijainniltaan kolmea keskeistä eri aluetta Chablis, Meursalt (Côte de Beaune) ja Viré-Clessé (Mâconnais). Trio edusti kouluesimerkkien tavoin miniatyyrisessa muodossa Burgundin Chardonnayta.

Punaisten kaarti oli kokonaisuudessaan Cote d'Dorin esimerkkejä. Näistä kaksi eli Nuits-Saint Georges ja Vosne-Romanée edustivat pohjoisempaa Côte de Nuits'n aluetta ja Pommard sekä Savigny les Beaune eteläisempää Côte de Beaunen aluetta. Kolme neljästä olivat vuosikertaa 2011 ja yksi puolestaan 2008. Tämä jo huomattava ero aistinvaraisesti vaikutti kenties ratkaisevasti siihen että vanhempi yksilö saavutti punaisista eniten kannatusta maistelijoiden keskuudessa.


Viiniministerin tilaisuuksissa maistellaan alustuksen jälkeen viinit sokkona, jonka jälkeen kukin osallistuja saa jakaa viineille yhteensä kolme pistettä haluamallaan tavalla. Esim. 10 osallistujaa = 30 pistettä. Viiniministeri puolestaan antaa arviot viineille kansainvälisen 100 pisteen asteikon mukaisesti. Tämän puolesta on todennäköistä, että suurin osa viineistä sijoittuu Maanantaiklubin hintakategoriassa pisteiden 80-90 välimaastoon ja Perjantaiparlamentissa puolestaan 85-95 välille.


Valkoisten kärkikaksikko


Maistelun tulokset


Kulta (valkoinen)

Viré-Clessé J-F. Thenevet 2009

Valkoisten voittaja oli kauniisti kehittyneen keltainen ja mielestäni erittäin valmista juotavaksi. Tuoksussa oli yllättävän paljon trooppista hedelmää ja vaniljaa, jonka puolesta jopa hieman epätyypillinen burgundilainen, vaikka Mâconnaisin alueella sitä ilmenee jonkin verran. Myös maksu runsaan hedelmäinen, jossa voita, karamellia ja hunajaa.

Viiniministerin pisteet 91-92


Kulta (punainen)

Rodet Clos de Thorey Monopole 2008, 49,90€

Osallistujien suosikki jo hieman kehittynyt mutta edelleen kehitysvaiheessa oleva. Sen aromeissa tulivat esiin niin punaiset marjat kuin yrttisyys mutta hieman jopa vegetaalisuus, joista nousivat esiin mm. aurinkokuivattu tomaatti ja paprika. Jälkimaun hapokkuus oli jo kohtuullisen pehmeä mutta silti kantava.

Viiniministerin pisteet 90


Hopea

Olivier Leflaive Meurault Les Clos 2013, 54,90€

Hopea ei ollut häpeä koska se oli jopa Viiniministerin illan suosikki. Toisaalta varsin nuori Meursault on jo jopa nautittavissa hieman modernimman tyylin tammikypsytyksen vuoksi mutta se ei silti riko alkuperän omaa luonnettaan. Siinä oli mukavasti esillä tuoksussa sekä sitrushedelmiä että purkkipersikkaa positiivisessa mielessä. Maun rakenteessa myös runsaasti voin aromia ja suutuntumassa kermaisuutta. Suosittelen kellaroimaan noin viisi vuotta jollei enemmänkin.

Viiniministerin pisteet 92


Pistesijat

Savigny Les Beaune Les Narbantos 2011 (tilausvalikoima)

Pidin punaisista eniten tästä hieman Beaunen vähemmän tunnetumman 1er Cru alueen viinistä, joka ei vielä ole valmista kuten eivät kovin monet muutkaan näin nuoret vakavasti otettavat Burgundin punaiset. Siinä kuitenkin löytyi eniten potentiaalia punaisten aromien ja mausteisuuden puolesta.

Viiniministerin pisteet 91-92



Joseph Drouhin Vosne-Romanée 2011

Maistelun arvokkain viini oli verrattain mykässä vaiheessa maistelun aikana. Kenties olisi vaatinut pidempää karahvointia, koska viimeinen tilkka jonka maistoin illan päätteeksi tuntui olevan jo aukeamaan päin. Sen vuoksi ehkä arviot saattoivat jäädä alakanttiin arviointivaiheessa. Silti perusominaisuuksiltaan yksi klassisimmista maistelun viineistä.

Viiniministerin pisteet 90p


Louis Jadot Pommard 2011, 39,90€

Pommardin alueen viinit ovat usein varsin poikkeuksellisia kuten tämän viinin hieman rotevammat ja rustiikkisemmat piirteet osoittivat. Siinä oli hyvällä tavalla ruosteisuutta punaisten marjojen seassa, lakritsilla ja aniksella ja jopa curryaromilla höystettynä.

Viiniministerin pisteet 90p


Domaine William Fevre Chablis 2014, 23,50€ (tilausvalikoima)

Chablis'n huipputuottajan perusosastoa, jossa hyvää potentiaalia mutta näin nuorena ei avaudu täysin oikeuksiinsa tuntuvan hapokkuuden ja sitruksisuuden myötä. Vuosi pari niin tilanne voi olla jo paljon antavampi.

Viiniministerin pisteet 88-89p


Alkusokko

Joseph Drouhin Moulin-à-Vent 2014, 14,99€

Kepeä ja vähemmän hapokas Gamay sopii parhaiten mietojen kylmien liharuokien ja sienien seuraksi mutta aperitiivina hieman haastava.

Viiniministerin pisteet 85p


Yhteenveto

Maistelun pohjalta kävi selväksi että Burgundin viinit vaativat selvästi aikaa kellarointiin ja karahvointiin. Vaikka vastuu tästä on luonnollisesti kuluttajalla niin toivoisi että tiettyjä hetkiä varten myös Alko auttaisi asian harrastajia tuomalla valikoimiinsa hieman jo kehittyneitä yksilöitä. 

Vaikka ymmärrän että kysyntä ei pienessä maassamme ole Aasian tasoa niin viinikulttuurin pedagogiikan kannalta voitaisiin valikoimaa kasvattaa laajempaan tuottajavalikoimaan kuin hieman ikääntyneempiin ysilöihin. Kyllä ne jossain vaiheessa kauppansa tekee ottaen huomioon Alkon  hintavampien viinien usein kohtuullisen katteen maailmanmarkkinahinnoissa. Niin pitkään kuin monopoli on valta-asemassaan niin se edellyttäisi myös enemmän vastuuta viinikulttuurin kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Muuten toiminta muodostuu ennen pitkään tarpeettomaksi.

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Maanantaiklubi - Sauvignon Blanc saa syvyyttä tammisuudesta


Eräs maailman tunnetuimmista valkoviinirypäleistä Sauvignon Blanc herättää usein jo ennakkoon tunteita. Osa rakastaa sen selkeää vihersävytteistä identiteettiä, kun toisien mielestä sen läpitunkeva kissanpissamaisuus tulee suorastaan korvista ulos. Maistelu osoitti pienessä mittakaavassa kuitenkin uusia mahdollisuuksia perinteisen lajikkeen uudelle heräämiselle.




Sauvignon Blanc-viiinejä kirkkaissa väreissään.



Luonnollisen raikkaana vai tammen kanssa


Sauvignon Blanc on rypälearomiensa puolesta usein varsin selkeä arvattavaksi sokkona. Sen tyypillisä aromeja ovat mustaherukan lehti, karviainen, nokkonen, lime, minttu sekä monet vihersävytteiset hedelmät ja yrtit. Näitä korostava usein reilu hapokkuus ja jäännössokeriltaan hyvin kuiva maku.

Kun Sauvignon Blanc saa hieman tammikypsytystä seurakseen niin johan muuttuu ääni kellossa. Vivahteet alkavat viedä enemmän trooppisia hedelmiä kohti ja tuoda mukanaan hieman karamellin vivahteita sekä pähkinäisyyttäkin. Tämä tyyli oli selkeästi havaittavissa Maanantaiklubillakin nousevaksi piirteeksi.


Kompaviinit sekoittivat pakan


Rypäleen alkuperää pidetään sekä Ranskan Loiren että Bordeaux'n alueilla. Sen tunnetuinta seutua lajikeviininä on Loiren yläjuoksun Sancerren ja Pouilly-Fumén kylät. Näistä molemmista oli esimerkki, joskin ensimmäinen klassisen raikkaana ja jälkimmäinen selkeästi tammitettuna. Bordeaux'n alueella rypäle esiintyy pääosin sekoitteena Semillon rypäleen kanssa osin Muscadellen kera. Tästä oli myös yksi esimerkki pienenä hämäyksenä. Maistelun toinen kompa oli peräisin Espanjan Galiciasta. Viini edusti Albarino-rypälettä Rias Baixasin alueelta. Sen raikkaus ja hapokkuus vastaavat Sauvignon Blancia mutta aromit eroavat kuitenkin selvästi. Uuden maailman esimerkit olivat Uudesta-Seelannista ja Chilestä.




Maistelun viinit maistelujärjestyksessään.

















Maistelun suosikit

Viiniministerin maanantaiklubilla alustuksen jälkeen viinit maistellaan sokkona, jonka jälkeen kukin osallistuja saa jakaa viineille yhteensä kolme pistettä haluamallaan tavalla. 


Maanantaiklubilla joukosta poikkeavat eroittuivat osittain edukseen, jolloin tuttu ja klassinen Sauvignon Blancin tyyli jäi altavastaajaksi. Kaiken kaikkiaan maistelua pidettiin tekniseltä laadultaan suhteellisen tasaisena ja viiniministerin omat pisteetkin asettuivat sadan pisteen asteikolla skaalalle 86-91 eli kaikki olivat varsin. Maistelun voittaja oli kuitenkin ylivoimainen ja samalla kallein. Alla olevat mitalit ovat jaettuna osallistujien pisteytyksen perusteella. Mukana myös Viiniministerin arviot.




Kulta

Pouilly-Fume La Demoiselle de Bourgeois 2009, 31,00€

Viiniministerin pisteet 91p.

Viini oli kauniin keltainen jo ulkonäöltään. Sen tuoksussa tuli välittömästi esiin viini passionhedelmää kuin papaijaa, jota sävyttivät maussa lime, minttu ja jopa korianteri. Maussa hienostunut tammisuus antoi lisää pituutta ja runsasta jälkimakua hedelmäisyydelle. Kokonaisuudessaan nautiskeltavaksi sellaisenaankin. Mielestäni tällä hetkellä ehkäpä elinkaarensa huipulla.

Voittajaviini hymyili kirkkaan keltaisena.






Hopea (jaettu)

Craggy Range Te Muna Road Vineyard Sauvignon Blanc 2014, 17,38€

Viiniministerin pisteet 88p.

Raikkaan vihertävä Uuden-Seelannin SB, joka oli runsaine aromeineen varsin mallikelpoinen esimerkki rypäleen uuden maailman tyylistä. Väriltään tuore ja hennon vihertävä.  Aromimaalima oli täynnä nokkosta, karviaista, sitruksisuutta, mustaherukan lehteä. Hapokas rakenne jätti kaipaamaan vaikkapa ajankohtaan sopivia rapuruokia.


Hopea (jaettu)

Terras Gauda O Rosal 2015, 18,74€

Viiniministerin pisteet 88p.

Albarino-rypäle pomppasi esiin jaetun hopean arvoisesti. Sen hapokkuuden alta löytyi enemmän perisikkaa, appelsiinin kuorta, yrttejä mangoa ja hieman myös teemäisyyttä. Enemmistö maistelijoista huomasi tämän hämäyksen, mutta se sai silti  osansa pisteistä. Viinissä on myös jonkin verran paikallisia rypäleitä Loureiro ja Caino Blanco- rypälelajikkeita.




Pistesijat

Castillo de Molina Reserva Sauvignon Blanc 2015, 10,79€
http://www.alko.fi/tuotteet/958027/

Viiniministerin pisteet 86p.

Maistelun edullisin viini toimi hyvänä vertailuna arvokkaampiin kun se saavutti alkuvuodesta Vuoden viinit -kilpailussa päätittelin oman sarjansa ylivoimaisuudellaan. Tällä kertaa se jäi hieman parempiensa varjoon. Omaleimaisuutta toi joukossa varsin suoraviivainen parsan aromi, joka herätti monien huomion. Myöskin viherpippuria oli havaittavissa poikkeavana piirteenä.


Chateau Tour de Calens 2014, 17,94€

Viiniministerin pisteet 89p.

Bordeaux'n Gravesin alueen esimerkki oli luonteeltaan yllättävän valmista nautittavaksi parivuotiaaksi. Reilusti tammitettu viini muistutti osittain voittajaviiniä mutta hieman raskaampaan tyyliin. Tässä viinissä makua ja luonnetta luo Semillon -rypäle, jota Bordeaux'n alueella sekoitetaan perinteisesti Sauvignon Blancin kanssa. Erikoista tässä viinissä oli että puoli vuotta sitten testaamaani samaan viiniin verrattuna viini oli jo paljon kehittyneempi ja tasapainoisempi kuin aiempi kokemukseni siitä. Aromimaailmassa oli niin trooppista hedelmää, appelisiininkuorta ja leikattua ruohoa tammikypsytyksen mukanaan tuoman toffeen kera. Itse olisin nostanut viinin tässä maistelussa mitaleille asti.


Domaine Franck Millet Sancerre 2015, 18,89€

Viiniministerin pisteet 87p.

Tuore loirelainen Sauvignon Blanc ei välttämättä juhlinut sellaisenaan uuden maailman helposti nautittavien seurassa ja siksi kilpailu oli hieman armoton. Yhteinen näkemys osallistujien kanssa oli kuitenkin, että viini esitti paremmin luonnettaan kun sai seurakseen tarjolla ollutta lohisalaattia ja vuohenjuustoa. Luulen että potentiaalia on kun antaa hetken aikaa kypsyä vielä kellarissa.



Alkusokko

Saint Clair Vicar's Choice Sauvignon Blancc Bubbles Brut 2015, 15,30€

Viiniministerin pisteet 85p.

Kauden avajaismaistelun alkusokkona oli teeman mukaisesti Sauvignon Blanc -kuohuviini. Tässä oli perinteisen korkin sijasta kierrekorkki, mikä lienee yleistymään päin kuplivien parissakin. Viininä raikas ja selkeä aperitiivi.


Testasimme Sauvignon Blancin seurana myös kahta vuohenjuustoa ja yhtä lampaan maidosta tehtyä juustoa. Näistä kunniamaininnan ansaitsee kotimainen Juustoportin GR Grand Reserve 8-10kk, joka osoittautui maukkaaksi niin sellaisenaan kuin viinien seurana. Myös ranskalainen Chevre Melusine ja italialainen Pecorino Stagionato toimivat hyvin.


Maanantaiklubi jatkuu 19.9. aiheella Itävalta, jolloin tutustumme maan eri rypäleisiin. Maanantaiklubille  ja moniin muihinkin iltoihin on vielä tilaa, joten lämpimästi tervetuloa tutustumaan aistinvaraisesti viinimaailmaan Viiniministerin opastamana! Kauden istuntoaikataulun löydät osoitteesta http://viiniministeri.blogspot.fi/2016/08/syksyn-2016-istunto-ohjelma.html.

Ilmoittautumiset osoitteeseen info@viiniministeri.fi.